Työperäisestä stressistä parantuminen

Mitä on työperäinen stressi?

Pitkittynyt työperäinen stressi johtaa usein työuupumukseen, masennukseen sekä erilaisiin fyysisiin sairauksiin. Työn kuormittavuudesta johtuvaa stressiä ei luokitella miksikään varsinaiseksi ammattitaudiksi, mutta Euroopan unioni kertoo sen olevan selkäsairauksien jälkeen toiseksi yleisin työperäinen terveysongelma maailmassa. Yleisesti on laskettu, että noin neljännes kaikista työstä johtuvista säännöllisistä sairauspoissaoloista on usein työperäiseen stressiin liittyviä. Työperäinen stressi saattaa johtua monista eri asioista. Yleisimpiä syitä ovat monilla työpaikoilla vallitsevat huonot tai jopa tulehtuneet vuorovaikutussuhteet työntekijöiden välillä tai työntekijöiden ja esimiehen välillä. Toinen yleinen syy on, että työntekijän kotiolot ja henkilökohtaiset asiat vaikuttavat luonnollisesti myös työstä suoriutumiseen.

Työperäinen stressi johtaa usein uupumukseen

Pitkittynyt, krooninen työperäinen stressi saattaa siis hyvinkin helposti, ja usein jopa työntekijän huomaamatta johtaa totaaliseen työuupumukseen.

Pitkäaikainen, kokonaisvaltainen väsymys ja oman ammatillisen itsetunnon heikkeneminen ovat selkeitä oireita työntekijää uhkaavasta loppuunpalamisesta.

Mahdolliset kurinpidolliset ongelmat ja työpaikkakiusaaminen saa työntekijät voimaan pahoin sekä henkilökunnan nopea vaihtuvuus, runsaat työpoissaolot ja toistuva työaikojen laiminlyönti kertovat työpaikan huonosta yhteishengestä. Lisääntyneet ylityökorvaukset ja terveydenhoitokulut kertovat myös selkeää kieltään, ettei kaikki ole työyhteisössä kunnossa. Tulehtuneet ihmissuhteet ja lisääntynyt päihdyttävien aineiden käyttö kertovat olemassaolevista vaikeuksista yksilön reagoidessa omiin tai työyhteisössä ilmeneviin ongelmiin.

Kokonaisvaltaisesti voidaan todeta, että työperäinen stressi on usein todettavissa ja ehkäistävissä etukäteen. Stressin ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen johtavat toimet ovat yrityksille aina taloudellisin vaihtoehto.

Suomessa työterveyslaki määrää erikseen, että jokaisella yrityksellä pitää olla voimassaoleva työsuojelun toimintaohjelma. Työpaikalla säännöllisesti toimivien kaikkien tahojen, eli työnantaja- ja työntekijäpuolen säännöllinen, tasapuolinen huomioiminen on aina todella tärkeää. Työntekijälle olisi aina parasta, jos työhön liittyvät asiat mahdollisine ongelmineen voisi jättää työpaikalle eikä ottaisi niitä mukaan kotiin mietittävksi.

Oikea aikatauluttaminen on tärkeää niin työntekijälle kuin esimerkiksi yrittäjälle tai freelancerina toimivalle henkilölle. Käytännössä siis, jos työssä on kiinteä aikataulu, voi työntekijällä olla ongelmia hoitaa kotiin liittyviä tai joitakin juoksevia asioita töiden jälkeen tai esimerkiksi ruokatunnin aikana.

Erilaiset välttämättömät asiat ja tapaamiset pitäisi hoitaa vapaapäivän aikana, jolloin koko vapaa kuluisi muuhun kuin rentoutumiseen.

Työympäristö saattaa usein olla myös monessa merkityksessä, esimerkiksi fyysisessä mielessä. Työn suorittamisen ergonominen puoli on usein erittäin tärkeä, eli toimistotyöntekijällä tai paljon työssään istuvalla henkilöllä pitäisi aina olla käytössään ergonomisesti hyvä työtuoli.

Oikea työskentelyasento on aina tärkeä oman kehon hyvinvoinnin kannalta.

Työskentelypisteeseen on hyvä hankkia ergonomiset, säädeltävät kalusteet, jotka tarjoavat työntekijälle mahdollisuuden löytää ergonomisesti paras asento työskentelyyn. Säännölliset voimistelutuokiot työpaikoilla, kuten happihyppelyt ulkona tai kevyt taukojumppa auttavat jaksottamaan yhtäjaksoista istumista työtuntien aikana. Huonot työasennot, liiallinen melu, epämiellyttävä tai yksitoikkoinen työ ovat siis tavallisimpia stressin aiheuttajia. Yksi huomattava stressiä aiheuttava tekijä on myös työntekijän usein erittäin pieni mahdollisuus vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon.